Vanhan talon energiatehokkuus – kannattaako lisäeristäminen?

DSC_0135_1203x800

Lisäeristämiseen liittyy aina kosteusvaurioriski. Silti suurin osa omakotitalojen eristysremonteista tehdään itse tai eristysfirman toimesta ilman ammattilaisten apua. Jotta hometaloja ei tehtäisi lisää, toimenpiteet tulisi suunnitella sellaisten ammattilaisten kanssa, jotka tuntevat materiaalien ja rakenteiden kosteusteknisen käyttäytymisen. Kun ulkovaipan – seinän tai yläpohjan – energiatehokkuutta parannetaan, tulee lisäeristäminen vasta toisena tärkeysjärjestyksessä. Ensimmäinen ja ylivoimaisesti tärkein asia on rakenteen ilmanpitävyys. Tämä johtuu useasta seikasta.

Mikäli rakenteissa on ilmavuotoja, tuo lisälämmöneristys hyötyjen sijaan ongelmia. Kun eristemäärä kasvaa, ei lämpimän sisäilman mukana tuleva kosteus tuuletukaan enää eristeestä pois tai kuivuminen hidastuu. Vaikka jotkut eristeet, kuten selluvilla, kestävät itsessään kosteutta, aiheuttaa rakenteisiin pääsevä kosteus riskin kosteus- ja homevauriolle. Lisäksi mitään eristettä ei ole tarkoitettu olemaan kostea – kostea eriste menettää lämmöneristetehonsa eikä siitä ole hyötyä. Saman voimme havaita menemällä talvipakkasella pihalle märällä takilla. Vaikka takki olisi kuinka paksu hyvänsä, tulee kylmäntunne nopeasti. Sen sijaan ohutkin takki tuntuu lämpimältä, jos se on kuiva.

Edellä kerrottua ei tule sekoittaa yläpohjan tuuletukseen, joka sekin on tärkeä asia. Tehtiin yläpohjaan lisäeristystä tai ei, on tuuletuksen oltava kunnossa ullakkotilassa. Usein unohdetaan myös se tosi asia, että asumisolosuhteilla, tärkeimpänä sisäilman kosteuskuormalla, on ratkaiseva merkitys ongelman kehittymiselle ja vakuudelle. Lisäeristetty, vuotavakin rakennus voi toimia esimerkiksi kahden aikuisen ihmisen taloudessa. Jos taloon muuttaakin lapsiperhe, jonka vedenkäyttö on monikertainen, on riski kosteus- ja homevauriolle suuri.

Omakotitaloissa yläpohjan suhteellinen osuus rakennuksen ulkovaipasta on suuri. Koska lämmin ilma nousee ylöspäin, on järkevää estää lämmön karkaaminen yläpohjasta. Yläpohjan lisäeristäminen on energiaremonteista kustannustehokkain ja yleensä myös helpoiten toteutettavissa. Saavutettava energiasäästö voi nousta jopa noin 10%:iin. Mikäli edellytykset yläpohjan lisäeristämiselle ovat olemassa, on sen tekeminen perusteltua. Seinien lisäeristäminen on huomattavasti kalliimpaa, josta johtuen sillä saavutettavat hyödyt jäävät suhteellisesti huomattavasti pienemmiksi.

Ennen lisäeristysremonttia tulee ehdottomasti tarkistaa ilmansulkupaperin tai höyrynsulkumuovin kunto. Havaintojemme mukaan, vain noin joka kolmannen vanhan talon ilmansulkupaperi tai höyrynsulkumuovi on siinä kunnossa, että lisäeristysremonttia voidaan suositella ilman minkäänlaisia tiivistämistoimenpiteitä. Mitä enemmän eristetään, sen parempi ilmatiiviyden on oltava. Käytännössä ilmansulkukerroksen kunto on mahdollista todeta luotettavasti vain tiiviysmittauksella ja lämpökuvauksella, joilla saadaan selville vuotojen määrä ja sijainti. On myös syytä muistaa, että vanhan rakennuksen lämmitysenergiasta jopa 30% vuotaa hukkaan rakennusvirheistä johtuvien ilmavuotojen kautta. Lisäksi ilmavuotojen korjaaminen on yleensä huomattavasti halvempaa kuin lisäeristäminen. Vanhan talon suurin yksittäinen energiansäästöpotentiaali liittyykin ilmavuotojen korjaamiseen.

Kategoria(t): Ajankohtaista Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.